Yksi vai useampi maaorava?

Oravan aggressiivisuus ei kuitenkaan ole aina seurausta oravien paljoudesta.... On oravia, jotka tulevat aina toimeen ympäri vuoden toisten oravien kanssa. Sitten on oravia, jotka yksinkertaisesti ovat vain erakkoluontoisempia ja haluavat olla aina rauhassa muitten oravien häsläykseltä. Näillä oravilla agressiivisuus ei ole siis sidoksissa erityisesti mihinkään vuodenaikaan, vaan enemmänkin sidoksissa persoonaan, mutta on myös sitten niitä oravia, jotka viihtyvät erittäin hyvin muitten oravien kanssa, nukkuvat samassa mökissä ja muutenkin kaveeraavat sulassa sovussa, mutta sitten yhtäkkiä syys/talviaikaan alkaakin ilmetä aggressiivista käytöstä muita häkin oravia kohtaan. Tämä aggressiivisuus ei johdu siis alun pitäen muista oravista, vaan talvivarastojenkeruustressistä. Kun talvi alkaa lähestyä, synnyttää se oravissa vaiston varaisesti sen, että talvivarastoja aletaan koota hullunlailla pesiin. Tästä johtuva stressi tulee ruuankeruupakkomielteestä, ei ruuan vähyydestä, sillä vaikka ruokaa olisi saatavilla enemmän kuin oravat ehtivät koskaan koota ja kerätä, ei sillä ole vaikutusta. Olen myös kuullut, että jos oravia ei tällöin ole kuin yksi, voi tämä vuodenaikaan sidoksissa oleva talvivarastojenkeruustressi purkautua myös sitten omistajaan muiden kanssaeläjien puuttuessa (vaikka muutoin oravat eivät normaalioloissa koskaan ihmistä purekaan). Tämä käytös on kuitenkin ohimenevää luonteeltaan ja tällöin voi olla vain parempi vältellä jonkin aikaa yhtäkkistä tarttumista oravaan tai vastaavia äkkinäisiä kontakteja. Mikäli oravia taas on useampia, niin itse suosittelisin pomottelevan oravan siirtämistä tilapäisesti esim. pariksi kuukaudeksi ihan omaan (tarpeeksi tilavaan!) häkkiin. Jos samassa häkissä on sekä naaraita että uroksia, on lauman pompottelija melkein poikkeuksetta johtava naaras. Olen kuullut, että mikäli yhden naaraan ylivalta laumassa vahva, voi se vaikuttaa poikasaikana myös siten, että urokset parittelevat vain tämän johtavan naaraan kanssa ja näin vain johtava naaras saa poikasia.

Mikäli oravahäkki on täysverkkohäkki kuten minulla, voi stressaantumisherkkyyttä vähentää peittelemällä häkki toiselta puolelta osittain esim. jollain täkillä, jolloin täkki tekee oravien olon turvallisemmaksi niin kuin puun lehdet, jotka verhoavat oravan piiloon puun kätköihin niin, ettei ohi lentävä "vihollinen" näe. Oravathan saattavat säikähtää helposti esim. jos ikkunasta näkyy, että ulkona lentää lintu ohi.

Näillä jutuillani en kuitenkaan halua sanoa, että useamman oravan pito olisi huono homma, sillä ei se oli niin. Yleensähän sekä naaraat että urokset tulevat keskenään toimeen ja varsinkin, jos ne ovat samasta poikueesta ja yhdessä alusta asti kasvaneet ja niillä on silloin toisistaan paljon seuraa, mikä on ihana asia. Oravan omistajan on kuitenkin aina varauduttava siihen, että useamman oravan kanssa voi joutua tilanteisiin, jossa oravat joudutaan erottamaan omiin häkkeihinsä tilapäisesti - tai jopa pysyvästi. Useamman oravan omistaminen vaatii siis myös joustavaa häkinrakentamista ja tilaa paljon enemmän muutenkin, koska ainakin oma suositukseni oravahäkin minimikooksi on puoli kuutiometriä kerrottuna siinä asuvien oravien lukumäärällä. Yhden oravan pito siis on käytännössä helpointa ja vakaata, koska yksi häkkiratkaisu riittää takuuvarmasti.