Aloitus
Taustaa
Olemus
Ääni
Hoito
Terveys
Häkin rakennus
Häkkimalleja
Vapaanapito
Kesytys
Kasvatus
Rekisteröinti
Poikaset
Väriperintä
Yksi/useampi?
Kuvia
Muut eläimet
Omat oravani
Videot
Palaute
Heidin sivut

(C) 1995-2008

ICQ#: 44176434

Maaoravat ja muut eläimet


Pikkuorava ja Tilli Me vinttikoiraharrastajat olemme tottuneet muodostamaan vain yhdenlaisen suhteen akselille vinttikoira vast. orava ja se on aivan luonnollista, kun tiedämme miten koiramme käyttäytyvät nähdessään metsässä luonnonvaraisen oravan. Ennakkoasenteista huolimatta ei ole mikään ongelma pitää maaoravia ja vinttikoiria saman katon alla. Kuitenkin niin, että silloin kun oravat ovat vapaana huoneistossa, niin samoissa tiloissa ei ole vapaana muita eläimiä - ei ainakaan kissoja ja metsästysviettisiä koiria, sillä niihin ei vaan voi luottaa silloin, jos orava vilistää täysillä niitten nokan ohi.

Muita eläimiä kuten esim. alakuvassa olevaa kania voidaan pitää irti yhtä aikaa valvottuna, mikäli oravat ovat luonteeltaan semmoisia, että ne ovat varautuneita isompien eläimien kanssa. Mutta esimerkiksi itselläni Milla ja Muusa eivät luontojaan osaa pelätä mitään tai ketään ja koska oravilla on terävät kynnet ja halu päästä aina korkealle, niin ne herkästi lähtevät kipuamaan myös muita isompia eläimiä pitkin ylös (jos eivät niitä yhtään pelkää) ja koska pää on usein se korkein paikka, voivat silmät olla vaarassa. Kerran olen saanut kiskoa yhtä oravaa koirani selästä ja toista samanaikaisesti koirani silmiltä, joten se sai jäädä viimeiseksi kerraksi, kun kokeilen oraviani pitää irti muiden eläimien kanssa. Siihen asti olin lähinnä pelännyt oravieni puolesta, mutta tuon tapauksen jälkeen pelkään pikemminkin koirani puolesta.

Kissa ja oravahäkki Kukin laumanjohtaja kuitenkin tulkitkoon oman laumansa tilanteensa ja miettiköön sen, voiko esim. koiraa ja oravahäkkiä jättää valvomatta samaan huoneeseen. Yleensä kun koiralliseen tai kissalliseen kotiin hankitaan oravia, niin kyllähän sitä kierretään ja katsellaan niin innoissaan ja koiranikin saattoi alkuaikoina pitkät ajat tuijotella oravahäkkiä korvat valppaana ja silmät suurin piirtein 10 senttiä ulos kuopistaan välillä nuollen huuliaan, mutta kyllä se siitä yleensä myös rauhottuu. Melko pian niin kissa kuin koirakin tottuvat häkin asukkeihin, eivätkä enää välttämättä edes huomaa niitä, kun kulkevat häkin ohi, vaikka oravat siellä sisällä olisivat kuinka villillä tuulella. Tuntuu niin koomiselta joskus, kun kavereita tulee koirineen meille kylään ja nämä koiravieraat eivät meinaa pysyä ollenkaan nahoissaan oravahäkin edessä ja sitten oma koiranikin käy välillä kummastelemassa, että mikä noilla on, en minä ainakaan näe mitään ihmeellistä täällä. ;P

Pitää kuitenkin muistaa, että edelleen häkin ulkopuolella liikkuva orava on aivan eri juttu kuin häkissä oleva ja vaikka koiranikin on tottunut, että meillä on oravia kodissa, niin kyllä naapurimetsän oravat ovat oravia ihan niin kuin ennenkin ja niiden perään hypitään ja kiljutaan edelleen hihnassa, kun ei päästä ajamaan takaa.

Katja Seppäsen kani ja oravapoju