Maaoravan häkin rakennus

Oleellista maaoravan häkissä on häkin korkeus ja siksi marsuille, kaneille ja hamstereille suunnatut matalat, leveät häkit eivät ole hyviä maaoraville. Eläinkaupoista löytyvät suurimmat lintuhäkit voivat sopia maaoraville, mutta yleensä nekin ovat melko pieniä ja monesti helpointa ja halvinta onkin sitten rakentaa itse sopiva häkki. Sopivan häkin rakentaminen on kohtuu helppoa, mutta vaatii kyllä tietty oman vaivannäkönsä ja aikansa.

Häkin korkeuden on oltava vähintään yhden metrin, mieluummin enemmän. Oma suositukseni häkin korkeudeksi olisi kuitenkin vähintään 1,5 metriä, koska mielestäni yhden metrin korkuinen häkki on oravalle aika pieni. Monilla maaoravasivuilla suositellaan verkon pinnojen väliksi 10-12 millimetriä, mutta yli 7 viikon ikäiset maaoravanpoikaset pysyvät kyllä yleensä jo häkin sisällä hyvin, vaikka pinnojen väli olisi jopa 20 millimetriä.

Mikäli oravia on useampi kuin yksi, on oma minimisuositukseni häkin koolle puoli kuutiometriä kertaa oravien lukumäärä. Tämä siksi, että oravat tarvitsevat kukin "oman reviirinsä" ja jos sitä tilaa ei ole, oravat stressaantuvat helpommin ja tulevat aggressiivisiksi. Useamman oravan kanssa on muutenkin aina varauduttava siihen, että myöhemmin voi joutua rakentamaan jokaiselle kurrelle oman häkkinsä - tilapäisesti tai pysyvästi. Pienempiä häkkejä voi toki käyttää tilapäisesti esimerkiksi häkin siivouksen aikana tai jos orava on loukannut itsensä, jolloin oravan liikkumista on hyvä rajoittaa muutamaksi päiväksi.

Kun häkin rakentaa itse, on mielikuvitus vain rajana millainen siitä lopulta kehkeytyy. Ei ole yhtä ainoaa ratkaisua, vaan materiaaleina voi käyttää muutakin kuin pelkkää rautaa ja rautalankaa kuten esimerkiksi vaneria ja puulistoja (kuitenkaan häkki ei voi olla mikään terraariotyyppinen eli ei siis lasiseiniä, koska oravien täytyy päästä kiipeilemään seiniä pitkin ylös). Meilläkin oli monta monituista suunnitelmaa häkin rakentamiseksi, mutta lopulta rakensimme häkin seuraavasti:

Tekemäni ensimmäisen häkin koko oli siis 200 cm (korkeus) x 100 cm (leveys) x 50 cm (syvyys). Tätä häkkiä varten on käytetty 110 cm x 60 cm suuruinen pala korkkimattoa (alustaksi), noin 14 metriä 50 cm:n levyistä verkkoa, jossa pinnojen väli on 19 millimetriä, vajaat 25 metriä paksua tukirautalankaa, ja yli 100 metriä ohuempaa rautalankaa, jolla tukirautalanka ja verkonkappaleet ovat sidottu yhteen. Häkin pohjassa ei ole verkkoa ollenkaan, joten alussanomalehti voidaan vaihtaa nostamalla häkki vain ylös.

Häkin voi sisustaa sitten oman mielikuvituksen mukaan ja mitä isompi häkki, sitä enemmän siinä on myös mahdollisuuksia sisustuksen suunnitteluun. Nurkkauksiin voi rakentaa esim. vanerista tai verkosta eri korkeuksilla olevia tasoja ja raoista pujotella puunoksia, joilla oravat voivat hypellä. Puun oksia (esim. pajua) on muutenkin hyvä olla aina häkissä, jotta oravilla olisi jotain kovempaa jyrsittävää. Kullekin oravalle on oltava periaatteessa oma pesä/mökki, mutta käytännössä ne usein kyllä nukkuvat aina yhdessä ja samassa. Häkin pohjalle voi laittaa isoja kiviä, jos halutaan tehostaa kynsien kulumista. Isompi puunoksa (ks. kuva) pysyy hyvin pystyssä, jos se laitetaan joulukuusen jalustaan.

Oravat tykkäävät kaivella ja kaivautua multaan, hiekkaan ja muuhun pehmeään maahan, joten oravien viihdykkeeksi voi häkin pohjalle laittaa jonkun laatikon, johon hakee metsästä sammalta reilun kerroksen tai sitten sekoittaa tavallisesta mullasta, turpeesta ja hienosta hiekasta hiekkaseoksen siihen. Esimerkiksi omilla oravillani on ollut monesti kesäisin häkissä laatikko, jossa on ollut noin 10 cm:n kerros sammalta ja kyllä ovat tykänneet kovasti. Välillä ne kaivautuvat ihan kokonaankin sammaliin, mutta useimmiten se on sitä ruuan kätkemistouhua. Kun uutta ruokaa tuleekin kippoihin meillä alkaa joskus aivan hirmuinen show, kun oravat lahtaavat ruokaa poskipusseihinsa ja melkein kilpajuoksua käyvät toisensa perään tyhjentämässä poskipussiensa sisällön sammaliin ja sitten peittelevät kätköpaikan huolella. Yllä olevassa kuvassa on muuten sitten pääsiäisrairuohon kuolema 11.4.2002. Kuva on otettu minuutti sen jälkeen kun päästin kurret puuhiinsa eli minuutissa tuli selvää jälkeä rairuohosta. ;-)

Oikealla kuvassa näkyy Seppäsen Katjan isän tekemä oravien "leikkimökki", joka myös on ollut kovasti Katjan oravien suosiossa aina silloin, kun oravat ovat päässeet leikkimään vapaana huoneeseen. Leikkimökki kun on häkin ulkopuolella. Vessapaperi- ja talouspaperirullat voi myös antaa oraville kertakäyttötunneleiksi häkkiin ja jos oravien pesäntekoa halutaan helpottaa, voi häkiin laittaa esim. vessapaperia, jota ne sitten käyvät noutamassa pesän pehmikkeeksi.

Juoksupyörää oravahäkkiin ei saa laittaa (tai ainakaan en itse suosittele), sillä vaikka oravat juoksemisesta kuinka tykkäävätkin, voi häntä jäädä juoksupyörään ja mennä poikki.